perjantai 9. marraskuuta 2012

Sugar, oh honey honey!

Sokerointi tarkoittaa sitä, että pyritään eroon ruumiin karvoituksesta repimällä ne brutaalisti irti sellaisella tahmealla sokerimössöllä. Tämä on tosin hieman vähemmän brutaali toimenpide, kuin esimerkiksi ihokarvojen vahaus, jossa revitään karvoituksen lisäksi uloin ihokerros mukana. Viimeisen vuoden aikana olen käynyt kolme kertaa suorittamassa tämän kyseisen sokerointioperaation. Aikaisemmin jo melko tuuheana ja kovana kasvanut karvoitus on tämän jälkeen kasvanut hyvinkin kivuttomasti, sopivan harvana ja ihanan pehmoisena. Suosittelen kelle vain.

Kuitenkin nyt viimeisen muutaman kuukauden aikana olen ollut sellaisessa taloudellisessa ahdingossa, jotten sanoisi, että minulla ei ole ollut laittaa rahaa tällaiseen tarpeelliseen, joskin hieman kalliiseen operaatioon. On varmaan myös syytä mainita, että asianomainen karvoitus on siis sijainnut intiimialueillani. Minut on siis täten pakoitettu ensimmäistä kertaa aikoihin ajelemaan karvoitukseni terällä, jota myös Gillette Venukseksi kutsutaan.

Olen todella pettynyt sokerointinaiseeni, joka ei viitsinyt kertoa, että ajeleminen saattaa sokerointien jälkeen aiheuttaa melkoisen reaktion. Viimeiset pari päivää alapääni on punaisena anonut armoa ja bepantteenia. Joka ikinen karva, joka sieltä puskee meinaa kasvaa sisäänpäin, joten ihoa pitää kuoria joka päivä tuollaisolla hanskoilla, jotka muistuttavat lähinnä serkkuni omistamia perunankuorintahanskoja. Oloni on siis kaikenkaikkiaan hyvin tukala. Tämän vain halusin jakaa kanssanne, hyvät kolme lukijaa.

P.S. Etsiessäni linkkiä tähän sokeroinnista, huomasin, että tuossa kauneushoitolassa jossa olen käynyt yleensä sokeroinnissa, on tässä kuussa 20% alennusta sokeroinneista... Kasva karva, KASVA!